Soolona matkoilla ja arjessa

Kumpi onkaan yksinäisempää puuhaa: soolomatkailu vai arkielämä yksin?

14.2. ystävänpäivä. Tuo päivä yli kymmenen vuoden takaa on piirtynyt mieleeni hyvin. Olin nimittäin silloin elämäni ensimmäisellä soolomatkalla ja hetkellisesti ehkä yksinäisempi kuin koskaan.

Olin vähän aikaa sitten eronnut pitkäaikaisesta suhteesta ja erosurun keskellä kotisohvalla istuskellessani harmittelin, että matkahaaveet lipuivat ulottumattomiin, kun reissukaveria ei ollut enää rinnalla. Yhtenä iltana kuitenkin sisuunnuin. Reissukaverista viis – lähtisin elämäni ensimmäiselle soolomatkalle. Sen enempää miettimättä nappasin äkkilähtölennot Thaimaahan. Jotain hyötyä yksinolosta oli – yksittäisiä hajapaikkoja eri kohteisiin myytiin tuntuvilla alennuksilla.

Kun pitkän matkustuksen jälkeen saavuin väsyneenä perille Phi Phin saarella sijaitsevaan majapaikkaani, hotellivirkailija kysyi minulta säälivältä tuntuvan katseen kera: ”Just you alone?” Aulassa oleva puu oli koristeltu punaisin sydämin ja kukin, ja sen takaa huomasin kirkkaanpunaisen jättikokoisen koristenauhan, mikä julisti: “Happy Valentine’s Day!” Tajusin, että olin valinnut sattumalta soolomatkani ensimmäiseksi päiväksi ystävänpäivän.

Vetäydyin nopeasti huoneeseeni ja vietin siellä koko päivän. Verhojen raosta katselin, kuinka aurinko alkoi hiljalleen laskemaan ja palmupuiden varjot pitenemään. Uima-altaan reunoilla istuskeli rennon näköisiä matkailijoita kookospähkinäjuomat ja koristeelliset drinkit käsissään. Kukaan ei näyttänyt olevan yksin ja kaikilla oli hymyt herkässä. Itsesäälin vallassa sätin itseäni siitä, että olin lähtenyt soolomatkalle. Tämä oli yksinäisintä puuhaa mitä tiesin!

Illan pimetessä jouduin kuitenkin pakottamaan itseni ulos huoneesta ja etsimään ruokapaikan. Mutta rantakadun ravintolat olivat kuin jostakin romanttisten satujen kulisseista. Pöytiä koristivat valkoiset pöytäliinat, kauniit kukka-asetelmat sekä punaiset kynttilät ja sydänkoristeet. Pariskunnat kulkivat käsi kädessä rantahiekalla ja pussailivat palmujen väliin viritettyjen valoköynnösten katveessa. Kun erehdyin kurkistamaan yhteen ravintolaan sisään, olivat sen tarjoilijat pian ympärilläni kysymysten kera: ”Miss, table for one? Are you alone? Ooh, alone?! So sorry!”

Olisin vain halunnut vetäytyä takaisin huoneeseeni ja varata seuraavan mahdollisen lennon takaisin kotiin. Ei minusta ollut soolomatkailijaksi, tämä ulkopuolisuuden tunne oli pahinta mitä tiesin!

Itkun sokaisemin silmin päädyin kuitenkin piskuisen rantaravintolan eteen, jonka ystävällisen oloinen naistarjoilija ohjasi minut kädestä pitäen parhaat päivänsä nähneen muovipöydän ääreen rantahiekalle. Kun höyryävä green curry -annos kannettiin eteeni, huomasin ravintolaan tulevan toisen naissoolomatkailijan. Pian hän olikin pöytäni äärellä kysymässä olinko myös reissussa yksin ja voisiko hän liittyä seuraani.

Illallisen äärellä uppouduimme toistemme elämäntarinoihin ja hän kannusti minua uskomaan siihen, että tulisin vielä nauttimaan soolomatkasta kuten hänkin. Tunsin rentoutuvani, tuntevani jonkinlaista toivoa siitä, että ensimmäisen reissupäivän hätäännyksen jälkeen tämä yksinmatkailu alkaisi tuntumaan enemmän omalta jutultani.

Ja oikeassa olin. Tuon matkan aikana vapauduin kuorestani päivä päivältä enemmän. Tapasin uusia ihmisiä ja elin hetkessä. Yksinäisyyden tunteet väistyivät taka-alalle ja huomasin nauttivani uudenlaisen seikkailun tuomasta vapauden tunteesta. Reissupäivien myötä aloin luottamaan itseeni enemmän ja siihen, että pärjään hyvin myös yksin. Kotiin palasin muuttuneena, itsevarmempana ihmisenä.

Maailmalla yksin mutta yhdessä – entä arjessa

Tuon ensimmäisen soolomatkan jälkeen en ole enää potenut yksinäisyyttä tai ulkopuolisuuden tunnetta soolomatkoilla lähes ollenkaan. Toki ne ovat saattaneet hetkellisesti häivähtää mielessä, mutta olen oppinut nauttimaan yksinolosta ja luottamaan siihen, että jos kaipaan reissussa ollessa juttukaveria, sitä löytyy yllättävistäkin paikoista, kun vain on itse avoin uusille kohtaamisille.

Soolomatkoilla hämmentävintä onkin ollut huomata, että harvoin lopulta joutuu olemaan kokonaan yksin – ellet sitä sitten oikeasti kaipaa ja halua.

Yksin matkaillessa olet nimittäin takuulla helpommin lähestyttävä muiden silmissä kuin jos olisit omassa reissukuplassa kaverisi kanssa. Todennäköisesti otat myös itse matalammalla kynnyksellä kontaktia muihin. Varsinkin soolomatkailijoiden kesken juttu alkaa helposti luistaa, sillä samanlainen tilanne yhdistää. Huomaamatta saatatkin löytää uuden reissukaverin ja jo yhden matkan aikana saada uusia ystäviä eri puolilta maailmaa. Tai ehkä aivan random-matkakohteessa vastaasi kävelee kiinnostava lomaromanssi tai tuleva elämänkumppanisi hetkellä jolloin sitä vähiten odotat.

Mutta tiedätkö mitä? Yllättävää kyllä, olen joskus kokenut olevani yksinäisempi arjessa Suomessa kuin soolomatkoilla maailmalla.

Suomi-arjessa kaikki tuntuvat olevan kiireisiä ja tapaamiset ystävienkin kanssa pitää sopia kalenteriin jopa viikkoja etukäteen. Ja siltikin arjen kiireet venyvistä työ-deadlineista lapsen sairastumisiin saattavat siirtää ystävien näkemistä viikosta tai jopa kuukaudesta toiseen. Harva myöskään enää tarttuu puhelimeen soittaakseen ja kysyäkseen kuulumisia - ehkä olettaen, että sometykkäykset tai kevyet viestinheitot sosiaalisen median kanavissa ajavat saman asian yhteydenpidon osalta.

Myönnän, sorrun tähän itsekin. Olen myös huomannut olevani arjessa enemmän kaavoihin kangistunut kuin matkoilla. Jumitan helposti kotona omissa rutiineissani, enkä edes kaipaa sen suurempaa seikkailua arki-iltoihin. Mutta joskus varsinkin viikonloput tuntuvat pitkiltä yksin kotona. Soolomatkalla ollessa lähtisin sen enempää miettimättä illalliselle yksin kiinnostavaan ravintolaan, sen jälkeen ehkä lasilliselle expatien suosimaan baariin. Tai ehdottaisin hostellissa tai päiväretkellä tapaamalleni toiselle soolomatkailijalle extempore-kahvihetkeä kulmakuppilaan. Mutta Suomessa ollessa kynnys tällaisen tekemiseen, kuten myös uusien ihmisten tapaamiseen, on jotenkin paljon korkeampi.

Välillä tuntuu, että on vain helpompi lähteä yksin reissuun ja tavata sitä kautta niin vanhoja kuin uusia ystäviä ympäri maailmaa. Esimerkiksi vähän aikaa sitten Australiassa asuva reissukaverini viestitti tulevansa Suomeen ja aloimme heti suunnittelemaan kaikkea kivaa tekemistä yhdessä. Pian sen jälkeen viestiboksiini kilahti kutsu Tuvalussa tapaamani reissuystäväni juhliin Slovakiaan. Ja parin viikon päästä koittavan työmatkan osalta odotan jo erityisesti reissussa mukana olevien eri maista kotoisin olevien kollegoiden tapaamista.

Vinkit yksinäisyyden selättämiseen arjessa

Miten sitten saada arkielämään edes himpun verran enemmän sosiaalisuutta, yhdessä oloa ja jopa uusia tuttavuuksia? Kokosin tähän muutamia vinkkejä yksin olon selättämiseen arjessa matkojen välillä:

1. Säännölliset treffit ystävän kanssa

Jos extempore-tapaamiset eivät ole mahdollisia, voi hyvä keino olla sopia ystävän kanssa joku säännöllinen ajankohta yhteiselle hetkelle. Ja niin halutessaan varata sen jo myös etukäteen kalenterista molemmille. Miten olisi vaikka töiden jälkeen rento kokkaushetki jommankumman kotona joka viikko tiettynä arki-iltana tai sunnuntaiaamupäivän kävelylenkki samalla poiketen jossakin kivassa kahvilassa?

2. Hetki virtuaalisesti yhdessä

Jos ystäväsi asuu kaukana, jopa eri kaupungissa tai eri maassa, tai fyysiset tapaamiset eivät muuten onnistu niin usein, niin mitä jos sopisitte hyvissä ajoin jonkin hauskan virtuaalihetken yhdessä? Videopuhelun kautta voi vaikka kokeilla saman reseptin kokkaamista yhdessä tai sen sijaan, että illallistaisitte molemmat yksin tahoillanne Netflixin ääressä, sopikaa virtuaaliset illallistreffit kuulumisia vaihtaen.

3. Porukka kasaan

Jos sinusta tuntuu, ettei sinua kutsuta mihinkään mukaan, niin mitä jos kokoaisit itse ystävä-, työ- tai vaikka naapuriporukasta jengin kasaan ja sopisitte jonkun kivan aktiviteetin tekemisen yhdessä vaikka edes kuukausittain? Se voi olla yhtä hyvin esimerkiksi uuden urheilulajin kokeileminen yhdessä, smoothielle suuntaaminen työpaikan perjantaipullan sijaan tai vaikka keramiikkakurssille osallistuminen. Tai mitä jos järjestäisitte makumatkan eri maihin – on se sitten vaikka joka kuukausi eri maan ravintolassa käyminen tai nyyttäriperiaatteella tietyn maan makuihin tutustuminen jonkun kotona.

4. Muista ystävää viestillä

Kun yksinäinen hetki iskee, mitä jos laittaisit Facebookissa, Instagramissa tai WhatsAppissa viestiä yhdelle ystävälle, johon et ole pitänyt pitkään aikaan yhteyttä. Ehkä samalla tavalla kuin sinä, myös hän kokee yksinäisyyttä arjessaan, mutta kynnys yhteydenpitoon on muodostunut liian korkeaksi. Jo harmiton kuulumisien kysyminen voi ilahduttaa toista ja saada yhteydenpidon uudelleen käyntiin – parhaimmillaan alatte suunnittelemaan tapaamista, vaikka asuisitte eri maissa.

5. Käynnistä deittisovellus

Jos kaipaat uusia tuttavuuksia, voi deittisovellukset tarjota tähän matalan kynnyksen väylän. Aloita keskustelu kiinnostavan tyypin kanssa esimerkiksi siitä, mikä maailman keittiöistä on hänen suosikkinsa ja jos juttu luistaa, sopikaa treffit kyseisen maan ruokaa tarjoilevaan ravintolaan.

6. Opettele nauttimaan yksinolosta

Jos juttuseuraa ei ole tarjolla, mitä jos tarjoaisit itsellesi täydellisen sooloillallisen kotona? Valitse mieleisesi matkakohde ja sieltä yksi lempiresepteistäsi. Hanki myös matkakohteeseen ja annokseen sopiva juoma, on se sitten vaikka tietty viini. Kokkaile pitkän kaavan kautta - sytytä kynttilät, laita maan teemaan sopiva Spotify-lista taustalle soimaan, kaada juomaa lasiin ja ala kokkailemaan. Nauti illallinen katsoen maasta/matkakohteesta kertovaa leffaa tai dokumenttia tai ota käsiisi kiinnostava reissukirja. Illallisen jälkeen voitkin sitten uppoutua vaikka seuraavan reissun suunnitteluun!

Oma suosikkini helmikuiseen sooloiltaan on seuraava: italialaisen teeman mukaan pasta carbonara tai itse alusta loppuun asti tehty margarita-pitsa tulille (esim. K-Ruoka reseptipankista löytyy nopeat vinkit kaikkeen kokkaamiseen), lasiin Toscanan alueen punaviiniä ja kaiuttimista soimaan vaikka Spotifysta löytyvä Trattoria Italia -soittolista. Illallisen voi nauttia katsellen uudelleen Eat Pray Love -elokuvan, jossa voi päästä toisen soolomatkailijan mukana fiilistelemään Italian lisäksi Intiaa ja Indonesiaa. Ehkäpä leffan matkakohteet toimivat seuraavan kuukauden soolodinnerin tai jopa reissun inspiraationa!

7. Lähde rohkeasti soolomatkalle

Jos arki tuntuu takkuavan ystävyyssuhteiden suhteen, ehkä on aika tuulettaa omia ajatuksia ja lähteä reissuun yksin. Nappaa Bucket-listasi esille ja valitse sieltä kiva seuraava kohde, ja aloita reissusuunnittelu. Jos yksin olo reissussa jännittää, mitä jos varaisit vaikka kiehtovan kiertomatkan sopivan pienryhmän mukana? Näiden kautta pääset takuulla tutustumaan uusiin tuttavuuksiin eikä reissussa tarvitse istua illallisella yksin ellet niin halua. Kannattaa tsekata esimerkiksi G-Adventuresin tarjonta*!

*Sisältää mainoslinkin.

8. Liity soolomatkailijoihin

Liity Soolomatkailijat Facebook-ryhmään ja tule keskustelemaan matkailusta yli 7000 suomalaisen soolomatkailijan kanssa. Aloita rohkeasti uusi keskustelu ja jätä kommenttisi muiden keskustelun avauksiin. Pääset fiilistelemään esimerkiksi tulevaa soolomatkaasi ja saamaan vertaistukea muilta samassa tilanteessa olevilta.

Kannattaa myös liittyä Soolomatkailijoiden jäsenkirjeen tilaajaksi, sillä sitä kautta saat kutsun myös soolomatkailijoiden tapaamisiin – niitä järjestetään sekä livenä että etäyhteyden kautta. Esimerkiksi edellisen tapaamisen jälkeen eräs osallistuja viestitti parasta olleen toisiin sooloreissaajiin tutustuminen. Yhden kanssa hän oli hetkessä tutustunut niin, että olivat vaihtaneet puhelinnumeroita, jotta yhteydenpito (ja reissusuunnittelu) voi jatkua.

Yksinäisyys on ehdottomasti ikävä tunne, mutta se taitaa kuulua meidän jokaisen elämään olimmepa sitten yksin matkalla tai arjessa. Mielestäni onkin tärkeää tunnistaa tuo tunne ja pysähtyä pohtimaan, mistä tunne johtuu. Sen sijaan, että hakisi syyllisiä omaan tunteeseen ulkopuolelta, on tärkeää pyrkiä löytämään ratkaisuja itsestä siihen, miten yksinäisyyden tunnetta voisi lieventää. Joskus asian muuttamiseen saattaa riittää pelkästään se, että myöntää itselleen olevansa yksinäinen.

Mitä ajatuksia tämä aihe sinussa herättää? Oletko kokenut itsesi yksinäiseksi matkoilla tai arjessa? Mitä ratkaisuja yksinäisyyden selättämiseen sinulla on?

Loppuun haluan vielä toivottaa sinulle mukavaa ystävänpäivää virtuaalihalauksen kera! 🤗

Reissuterveisin,

Anna-Katri